ICANN 56 Helsingissä

Juhannuksen ja kesälomien autioittamaan Helsinkiin saapui pyhien jälkeiseksi viikoksi 1 400 kokousvierasta, joiden läsnäoloa julistivat  isot kirjaimet ja numerot Finlandia-talon seinällä: ICANN 56.  Useimmille ohikulkijoille varmasti täysi mysteeri, vaikka  suomalaisessa mediassa olikin yritetty selvittää, mitä väkeä ja miksi.  Joka tapauksessa, marmoriseinien sisällä Internetin tunnistejärjestelmiä koordinoiva Internet Corporation for Assigned Names and Numbers piti yhtä kolmesta tämänvuotisesta suurkokouksestaan. Suomi oli lyhyellä varoitusajalla tarjoutunut isännöimään sen Panama Cityn sijasta.

Kaikki osanottajat olisivat hyvin mahtuneet Finlandia-talon suureen saliin, mutta se oli pimeänä, sitä ei tarvittu.  ICANN järjesti Helsingin kokouksen uusimuotoisena, seremonioista karsittuna policy-foorumina joka hajaantui tarkalleen 199 erilliseen, eri kokoiseen sessioon eri puolille taloa.

ICANN-yhteisön eri sidosryhmät -  geneeristen verkkotunnusten top level- rekisterit, verkkotunnusten akkreditoidut välittäjät, maatunnusten managerit, palveluntarjoajat, verkkoa hyödyntävä iso ja pieni liiketoiminta, turvallisuusasiantuntijat, lopukäyttäjien edustajat, valtioiden edustajat ym. - pitivät sekä omia että yhteisiä palavereitaan internetin  tunnistehallinnon tämän hetken tärkeimmistä teemoista.

Suomen kesä näytti kokousväelle parhaat puolensa (mitä nyt yhtenä päivänä satoi, kuten sanotaan, kissoja ja koiria) mutta eniten mielialoja kohotti Yhdysvaltain kauppaministeriön alaisen tele- ja informaatiohallinnon (NTIA) parin viikon takainen ilmoitus, että se hyväksyy ICANN:n sidosryhmien ja partnerien parin vuoden tiiviin työn tuloksena syntyneen ehdotuksen järjestelyiksi, jotka korvaavat NTIA:n valvonnan internetin nimipalvelinjärjestelmän suhteen. Näin ollen ICANN:n ja NTIA:n sopimus päättyy syyskuun lopussa, ellei poliittisia yllätyksiä satu.     Paketin viimeiset narut oli solmittu Marrakechin kokouksessa maaliskuussa, kuten edellisessä blogissa kerroin. Helsingissä keskusteltiin toimeenpanon yksityiskohdista,  itsenäisen ICANN:n uusista säännöistä ja lisätoimista sen vastuullisuuden varmistamiseksi.

ICANN:n yhtenä ongelmana kautta koko sen lyhyen historian (vuodesta 1998) on ollut eri sidosryhmien eristäytyminen omiin "siiloihinsa" ja vuorovaikutuksen rajoittuminen policy-valmistelun loppuvaiheisiin. Helsingin kokouksessa kokeiltiin mallia. jossa eri tahot tulivat ulos siiloistaan yhteisiin iltapäiväistuntoihin.

Näiden sessioiden teemat kertovat, mistä asioista tällä hetkellä ovat valmisteilla tärkeimmät linjaukset:

- Seuraavan sukupolven luettelopalvelu (Registration Directory Service) korvaamaan nykyinen WHOIS-tietokannan, jota on yritetty uudistaa koko sen olemassaolon ajan.  Tavoitteena on luoda toimiva ja luotettava palvelu, joka kertoo kuka on vastuussa mistäkin verkkosivusta, mutta tekee se tavalla joka myös suojelee heitä, ottaen huomioon heidän erilaiset roolinsa (kaupallisista toimijoista toisinajattelijoihin) ja erilaiset toimintaympäristöt.

- Immateriaalioikeuksien valvontamekanismien kokonaistarkastelu, alkaen vuoden 1999 riitojen ratkaisumenettelystä (UDRP) aina viime vuosina uusien geneeristen ylimmän tason tunnusten (gTLD) myötä perustettuihin järjestelmiin (mm. Trademark Clearinghouse)

- Uusien gTLD-tunnusten huutokauppatulojen käyttö. Suurin osa uusien ylimmän tason tunnusten nimikiistoista ratkaistiin neuvotteluilla, mutta 15 tapauksessa päädyttiin huutokauppoihin, joista jotkut tuottivat yhteensä yli 100 miljoonaa dollaria (pelkästään .shop maksoi 41 miljoonaa). Loppukuussa ratkeaa vielä .web-tunnuksen kohtalo, ja todennäköiseksi panokset nousevat taas kymmeniin miljooniin. Koska ICANN on voittoa tavoittelematon yhtiö, on varoille löydettävä yleishyödyllinen käyttö, ja kaikkien sidosryhmien yhteinen työryhmä lähtee nyt suunnittelemaan jakomekanismia - ei siis vielä rahoja jakamaan.

- Sääntöjen laatiminen  uusien gTLD-tunnusten jakamiselle jatkossa,  ottaen huomioon ensimmäisen kierroksen opetukset.  Sen tuloksena on nyt käytettävissä yli tuhat uutta ylimmän tason tunnusta, mutta verkkotunnusbisnestä edustavilla sidosryhmillä  on jo kiire valmistella seuraavaa. Valtioiden ja loppukäyttäjien edustajat haluaisivat ensin nähdä tulokset tutkimuksista joita tehdään ensimmäisen kierroksen vaikutuksista...

-Maantieteellisten nimien ja ISO 3166-standardin maalyhenteiden käyttö geneerisissä tunnuksissa.  Ikuisuusaihe, joka on ajan myötä vain monimutkaistunut. Kaksikirjaimiset tunnukset (kuten .fi) on varattu maakohtaisten rekisterien käyttöön, mutta nyt keskustellaan kolmikirjaimisten (kuten .fin) mahdollisesta käytöstä. Eri valtioilla on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten pitkälle niiden suvereenisuus ulottuu ISO-standardien alalla.